Ranskalainen vierailu

Nykyisen internetin aikaan voi olla vaikeata ymmärtää, kuinka työlästä on ollut joitain vuosikymmeniä sitten löytää tietoa edes naapurimaiden teollisuudesta, saati sitten kauempaa Euroopasta. Aikoinaan valtiot järjestivätkin oman teollisuutensa huippuja esitteleviä näyttelyitä, jotka kiersivät eri maissa etsien näkyvyyttä. Suomeen saakka vastaavia messuja toivat ainakin Iso-Britannia, Neuvostoliitto, Saksa ja Ranska. Näyttelyt herättivät yleensä huomiota mediassa, mutta kiinnostivat myös katsojia. Usein tapahtumia avaamassa oli korkean tason poliitikkoja. Ranskan teollisuutta esittelevä näyttely järjestettiin Messuhallissa, nykyiseltä nimeltään Töölön Kisahallissa, Helsingissä, vuonna 1958. Kuten asiaan kuului, lehdistö oli paikalla mieslukuisena. Maankuulun valokuvaaja Holger Eklundin paikalla ottamissa kuvissa näkyy hyvin aikansa ranskalaisen teollisuuden monipuolisuus ja se, että Urho Kekkonen kiipesi mielellään näyttäviin paikkoihin jo 1950-luvulla.

Juttu julkaistiin Mobilistin tilaajasivuilla lehden 6/2016 lopussa. Tilaa sinäkin Mobilisti, niin saat enemmän kuin irtonumeron ostaja!

teksti: Janne Halmkrona

kuvat: Holger Eklund

Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen kiipeää valtaisan Berliet-kuormurin hyttiin. Maailman suurin kuorma-auto esiteltiin Pariisin autonäyttelyssä 1957. Berliet T100 oli suunniteltu Saharan öljynetsintään. Suomessa kävi ensimmäinen valmistunut yksilö. Sen alkuperäinen 600-hevosvoimainen moottori vaihdettiin melko pian amerikkalaiseen 700-hevosvoimaiseen V-12 Cumminsiin. Samalla autoa pidennettiin lähes kaksi metriä. Berliet valmisti näitä yhteensä neljä. Nykyään kuvien auto on näytteillä Hassi Messaoudissa, Algeriassa. 

Yleisnäkymää Ranskan henkilöautoteollisuuteen. Etualalla Simca, keskellä Panhard, taustalla Peugeot. Kuvissa ei näy yhtään Citroënia, mistähän syystä?

Peugeot 403 avomalli. Jäikö tämä auto Suomeen? Viime vuosina eri tapahtumissa on nähty yksi vastaava avomallinen Pösö.

Panhard & Levassor oli yksi autoilun pioneereista. Tällekin osastolle tuotiin modernien kevytmetallirakenteisten henkilöautojen keskelle yksi vanhus muutaman vuosikymmenen takaa. Nykyäänhän vanhus on reilusti yli satavuotias ja nykyautotkin lähes eläkeikäisiä.

Tuolloin jo tiedettiin Finnairin asettavan vuonna 1960 liikenteeseen peräti kolme reaktio-, siis suihkukäyttöistä Caravelle-lentokonetta. Neljäs Caravelle tuli Finnairille 1962.

Derny valmisti pääasiassa motorisoituja polkupyöriä, joita käytettiin polkupyöräkisoissa halkomassa tuulta pyöräilijän edessä. Laite oli niin suosittu alallaan, että vielä nykyään vastaavia peesauspyöriä kutsutaan yleisnimellä derny. Myöhemmin tehdas valmisti myös mopoja ja tandempyöriä. Viimeinen yritys laajentaa mallistoa oli palkata maailmankuulu teollinen muotoilija Roger Tallon piirtämään 125-kuutioisen moottoripyörä nimeltään Derny Taon 125. Yritys lopetti toimintansa tiettävästi jo 1957, joten 1958 Suomessa esillä olleella moottoripyörällä ei enää ollut kaupallista merkitystä.

Ennen kuin ostatte skootterin, kokeilkaa Manurhinia, ainoata täysautomaattista. Melko ylpeästi ilmaistu merkiltä, joka oli pohjimmiltaan saksalaisen DKW Hobbyn lisenssikopio. Vastaava automaattinen variaattorivaihteistokin oli nähty yhdysvaltalaisissa skoottereissa jo 1930-luvulla ja japanilaisissa pian sodan jälkeen.

Rengasvalmistaja Michelinin mainosmies Bibendum sai nimensä 1800-luvun lopun reklaamista. Siinä lause nunc est bibendum eli nyt on aika ryypyn tarkoitti tehtaan renkaiden juovan tien esteet tieltään. Tunteeko kukaan päiväjuhla-asuista juhlaväkeä taustalla?

Yleisvoittaja Monte-Carlo -ajoissa 1958, sanoo kyltti Renaultin vierellä. Jacques Feret ja Guy Monraisse voittivat kisan, jossa huonon sään vuoksi ainoastaan 12% lähtijöistä pääsi maaliin saakka.

Velosolex on herättänyt herrojen huomion. Kekkonen oli toista vuottaan presidenttinä eivätkä yöpakkaset olleet kaukana. Velosolex oli jo saavuttanut Ranskassa yleisajoneuvon aseman. Kaasutinvalmistaja Solexin sodan aikana (natseilta salaa?) suunnittelema moottoroitu polkupyörä jäi Suomessa marginaaliin, vaikka sen maahantuontia yritettiin ainakin kahteen kertaan vuosikymmenien mittaan.

Fiatin tytäryhtiö Simca osti Fordin Ranskan-tuotannon 1954 ja jatkoi valmiiden mallien valmistamista omilla nimillään. Tässä kuvassa tosin on leikelty valmistajan ensimmäinen kokonaan oma malli, Aronde.

Sud Aviationin CT 10 -maalilennokkia ei tosiaankaan suunniteltu natseilta salaa, laite kun pohjautuu saksalaiseen V-1 -malliseen lentävään pommiin. Ranskalaisen version ensilento tapahtui jo 1946. Ensimmäisiä yksilöitä valmistettiin tosin saksalaisten osavarastoihin kaivautuen. Ranskalaisten lisäksi laitetta käyttivät britit ja ruotsalaiset. Suomeen niitä ei ostettu, vaikka esillepano oli näinkin näyttävää.

Cibié otti maailman ensimmäisen nelikulmaisen ajovalon tuotantoon vuonna 1961. Tässä tehtaan 50-luvun mallistoa.

Olipa kerran Colombesin kaupungissa yhdysvaltalaisen rengasvalmistajan tytäryhtiö Société Francaise BF Goodrich. Tytär erosi emoyhtiöstään sodan jälkeen ja muutti pääkonttorinsa Pariisiin avenue Kléberille. Yrityksen nimi Kléber-Colombes lyhennettiin Kléberiksi 1960-luvulla. Se yhdistyi Michelinin kanssa 1981.