Pelti kiinni – graafikko peltikurssilla

Mitä seuraa, kun täyskonttoristi-lehdentaittaja pistetään taivuttelemaan peltiä englanninpyörällä? Syntyykö taidehimmentäjältä lokasuoja?

Matti Ouvinen

Alkuperäinen juttu on julkaistu Mobilistissa 6/2024.

Minulla ei ole mitään taustaa peltitöistä. Olen viimeksi hitsannut yläasteella 1990-luvulla ja ollut mukana paukuttamassa vasaralla tuulihaan pettämisen takia auki lävähtänyttä MGB:n konepeltiä suoremmaksi joskus viisitoista vuotta sitten.

Nyt minut on kutsuttu Takomo Worksin englanninpyöräkurssille Vantaan Luhtaanmäessä toimivan Toraforsin tiloihin. Autokorimestari Tero Salmi ja Ossi Kattilakoski ovat pitäneet kursseja jo toistakymmentä vuotta, ja nyt niitä on vihdoin tarjolla pääkaupunkiseudullakin. Ohjelmassa ovat alkeis-, jatko- ja alumiinikurssi.

Tero Salmella leikkaa, Ossi Kattilakoski avustaa.

Kokoonnumme lauantaiaamuna ennenyhdeksää. Olen juuri saanut viimeisimmän Seniorin taiteltua painoon iltamyöhään, joten mikseipä jatkisi työviikkoa vielä viikonlopun läpi. Paikalle saapuu seitsemän kurssilaista, kaikki miesoletettuja, ikähaarukkaa parikymppisestä eläkeläiseen. Suurimmalla osalla on jotain kokemusta pellin kanssa työskentelystä.

Tero Salmen alustuksen jälkeen jakaudumme ryhmiin; toiset siirtyvät aloittelemaan englanninpyörän parissa, minun ryhmäni tutustuu TIG-hitsauksen saloihin kolmella eri laitteella. Kun olen yläasteella hitsannut kaasulla ja MIGillä, ei ollut automaattimaskeja.

Englanninpyörän lsäksi tutustuttiin TIG-hitsaukseen kolmella eri koneella.

Pelkästään itsestään tummuva hitsauskypärä tuntuu luksukselta, saati TIG, jonka kanssa eivät housut syty palamaan jatkuvista kipinöistä. Kolmessa eri koneessa on selvästi eri tuntuma kaikissa, ne ovat yksilöitä, vaikka asetukset ovat käytännössä samat.

Heftauksien ja sauman teko alkaa hiljalleen sujua, mutta selvästi on parasta tottua yhden koneen käyttäytymiseen.Vaihdamme työpisteitä, mutta ensin pitää leikata harjoituskappale pellistä. Käytämme syvävetolaadun DC04-peltiä joka kuulemma soveltuu muokkaukseen ja autokoriosien mankelointiin paremmin kuin normaali rautakauppalaadun DC01, joka pyrkii kovettumaan työstettäessä, ja joka vaatisi lämmittämistä muovattavuuden palauttamiseksi. Sitten onkin aika siirtyä englanninpyörien ääreen.

Rullaati rullaati

Englanninpyörä on simppeli mankeli, jossa peltiä valssataan kahden laakeroidun teräsrullan välin puristettuna. Eri muotoisilla alarullilla muutetaan valssattavan kohdan pinta-alaa, joka auttaa muotojen aikaansaamisessa. Laitteen runko toimii jousena sen jälkeen, kun muokattava kappale kristetään ruuvilla alarullan ja isomman yläpyörän väliin.

Itse tehdyllä muotokammalla voidaan tarkastella lokasuojan kuperuutta.

Aluksi tuntuu, ettei rullailu tee yhtään mitään. Yritän keskittyä käsittelemään aluetta mahdollisimman tasaisesti, mutta välillä kappaleella on aivan oma tahtonsa; se tahtoo livetä rullien välistä tai liikkua aivan miten sattuu. Hiljalleen liike kuitenkin alkaa iskostua selkärankaan, ja samalla pellinpalassa tapahtuu pientä taipumista.

Mallipellistä saattaa katsoa haluttua kaarevuutta.

Seuraavaksi vaihdamme rullaussuuntaa sekä samalla pyöreään rullaan, jolla saamme taivutettua harjoituskappaleen vielä 90 astetta toisessa suunnassa eräänlaiseksi potkuriksi. Alkaa hahmottua, että tämän “epäesineen” kanssa leikkiminen tutustuttaa siihen, miten pelti laitteella taipuu.

Lounaan jälkeen paljastetaan monen arvailema asia; varsinaisena kurssityönä tehdään lokasuoja. Sitä varten leikataan 20 x 72 cm pala, jota aletaan sitten omatoimisesti työstää ohjaajien tuella. Sen kuperuuden mallaamiseen valmistetaan peltisoirosta muotokampa, joka antaa tekosyyn tutustua kutistus- ja venytyskoneiden toimintaan. Ja sitten rullataan.

Kaarevuuden alkaessa syntyä voidaan myös kutistaa reunoja, jolla saadaan aikaan lokasuojan kaarevuutta. Päivän päätteeksi käsissä on hieman kahteen suuntaan kaareva pellinriekale. Ehkä siitä vielä tulee rapakaari, vaikka eihän minulla ole siihen sopivaa autoa tai moottoripyörääkään.

Takaisin kolvin ääreen

Toinen päivä valkenee hitsausharjoitusten jatkamisella. Ensimmäisenä rullaustyönä askarreltu peltiläpyskä leikataan kahtia, jotta voidaan harjoitella kahden kappaleen sovittamista yhteen ennen hitsausta. Osa jatkaa lokasuojien parissa, minä siirryn hitsauskolvien pariin ja teen harjoituspeltien kanssa kokeiluja ennen tositoimia.

Englanninpyörän lisäksi kurssilla tutustuttiin kutistus- ja venytyskoneisiin, peltisaksiin ja -leikkuriin, vasaroihin ja vastinkappaleisiin sekä tietysti viiloihin.

Peltisaksilla leikatun “epäesineen” röpelöt reunat viilataan, ja reuna mankeloidaan kevyesti englanninpyörällä. Sovituksen irvistävät kohdat paukutetaan peltisepänvasaran ja vastimen kanssa
kiinni; TIGin kanssa välien pitää olla siistit. Sitten voidaan alkaa heppaamaan “epäesineen” puoliskoja toisiinsa pistehitseillä sentin välein.

Reikiäkin syntyy; en mitenkään löydä yhteistä säveltä kolmesta hitsikoneesta kalleimman kanssa, joka osuu minulle työkoneiden arvonnassa. Niin on hyväkin, sillä pääsen harjoittelemaan reikien paikkaamista peltiä venyttämällä, terävällä vasaralla naputtamalla. Kurssin tehtäviä on selvästi mietitty siten, että niiden suorittamisessa on tekosyitä harjoitella eri tekniikoita.

Lounastauko saapuu yllättäen; hauskaa pidettäessä aika suorastaan rientää. Karautamme syömään kurssilaisen -39 Fordilla. Iltapäivällä jatkan lokasuojan rullaamista. Se alkaa hiljalleen saada loksun muotoa, ja voin mallata sitä esimerkkikaareen ja muotokampaan. Suurien muotojen sijaan tekeminen alkaa siirtyä hienosäädön puolelle; alan itsekin tajuta, mitä pitäisi tehdä kohoumien tai kuoppien korjaamiseksi.

Lokasuojan vahvikeurat syntyvät sikkikoneella. Sekin vaatii vakaata kättä, tässä taitavamman kurssilaisen.

Jotta tulisi valmista ennen iltaa, on oltava jossain vaiheessa tyytyväinen aikaansaannokseensa. Sitten leikataan ylimääräiset pellinreunat pois nakertajalla, päiden kaaret peltisaksilla ja siistitään jäljet hiomalla. Viimeinen rastikoulutus pidetään sikkikoneen luona, sillä lokasuoja kaipaa jäykistysuria, jotka syntyvät Grips Garagen korjaamolta lainatulla sikkikoneella sukkelasti.

Päivän lopuksi jaetaan kurssilaisille vielä diplomit ja infotaan jatkokursseista; tarjolla on peltityön kakkososa ja alumiinikurssi. Takomo Worksin peltityön peruskursseja järjestetään syksyn aikana neljänä viikonloppuna, lisätietoja löytää osoitteesta www.englanninpyora.fi.

Graafikon ensimmäinen peltityö muistuttaa etäisesti lokasuojaa. Se jaettiin Mobilisti Jamb-O-Reessä kiertopalkintona, jota saa jatkaa, muokata ja muuttaa.

Entä se ähertämäni lokasuoja? Loppukesän hikisen viikonlopun jäljiltä sormissa on rakot ja selkää jomottaa seisaaltaan oleminen, mutta keksinpähän loksulle käyttötarkoituksen. Siitä voisi tulla Mobilistin kiertävä käsityöpalkinto – sellainen, jota saajan on lupa jatkaa, muokata ja takoa uuteen uskoon! 🚗

Takomo Worksin suositut peltityökurssit jatkuvat TorAForsin tilojen yhteydessä Vantaalla.