Mobilistissa on takavuosina kerrottu useiden kaltoinkohdeltujen Saabien pelastusoperaatioista. Saako perinne nyt jatkoa, kun digitoimittaja tarttui tilaisuuteen saada ilmainen Saab 900i?
Teksti ja kuvat: Anni Antila
Mobilistin digitoimituksen rouvashenkilö rikkoi lupauksensa. Hän oli jo kauan sitten todennut, että nyt saa riittää romanttiset ja impulsiiviset autohankinnat. Yleensä halvat, saati ilmaiset, klassikot eivät edusta mallinsa parhaiten säilynyttä päätä, eikä säilytyspaikkojen välillä pelattu tetris edistä autoprojektien edistymistä.
Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan. Kesän lähestyessä monet ottavat rescue-auton, ja niin myös avustajammekin. Pitkän kaupanteon ja jahkailun päätteeksi eräs auto irtosi ihan ilmaiseksi, kunhan sen hoitaisi pian pois sieltä, missä se ikinä onkaan. Muuten paali odottaisi, ja murskaimen leuat jo kuulemma hamusivat takapuskurista otetta.
Perjantain ohjelma meni siis uusiksi. Paperityöt onnistuvat nykyään sujuvasti etänä ja samalla Traficomin tiedot hälvensivät huolia. Tässähän oltiin hakemassa autoa, josta ei ollut muuta tietoa lista ominaisuuksista ja pari optimistista valokuvaa. Aamureippailun varrelta kohdetta ei löydy, vaikka lähistölle muuttanut toisen polven Voyager yhtään hullumpi taltioitava olisikaan.
Pelastusmatka edellytti junamatkaa, mikä sinänsä on kätevää, mutta samalla varmistaa sen, että tällä reissulla ollaan yksin ja ilman työkaluja. Kadunvarren tuning-Civic herättää huomion, mutta se tuskin irtoaisi ilman rahaa, joten matka jatkuu.
Vajaan parin kilometrin kävelyn päätteeksi saavutaan perille. Tässä vaiheessa jalat tuntuvat voimattomilta. Jestas, tätäkö tämä taas on? Ruosteinen ja nuhjuinen Saab 900? Auto on jo omissa nimissä, joten ei auta jänistää. Tiskillä kysellään epätavallisen tarkasti sekä hakijan että auton tuntomerkkejä, on kuulemma hiukan epämääräinen tapaus ollut heille. Luultavasti rutturivin uudehkot Mersut eivät usein vaihda omistajaa tällä tavalla. Lopulta avaimet kilahtavat tiskille.
Ristiriitaisia tunteita
Oven lukko toimii, vaikka siihen on joskus soviteltu ilmeisesti rautakankea. Virtalukko, ei toimi, vaan pyöriii tyhjää. Tämä oli tiedossa ja neuvoksi annettiin kärsivällisyys. Jo vain, tässä ovat virtalukon asennot, vain virta puuttuu. Ilman kummempia pohdintoja talsitaan lähistöllä sijaitsevaan ruotsalaiseen koko perheen tavarataloon. Karttasovellus tarjoaa jalankulkijalle hassua reittiä, joka on vain kaksi kertaa pidempi kuin suoraan kävellen. Paluumatkan lyheneminen lohduttaa, koska upouusi akku ja kiintolenkkisarja painavat hartioita. Mieli on jo vähän aikaa ollut matala.
Täydellä akulla Saab starttaa lähes välittömästi, ja yhtä nopeasti myös tärkein tiedossa oleva vika eli haljennut pakosarja muistuttaa itsestään. Tie kutsuu, olemme vielä nuoria. Kotimatkan aikana selviää, että lähes kaikki vipstaakit toimivat. Penkit ovat yllättävän ryhdissään ja säädötkin pelittävät. Auto kulkee hyvin (ja äänekkäästi). Jarrut ovat pienen herättelyn jälkeen tehokkaat, eivätkä rempoile mihinkään suuntaan. Mittarit toimivat ja lämmöt pysyvät kurissa. Sisältäpäin katsoen asiat ovat siis mainiosti, mitä nyt sisäkaton verhoilu on maalattu lateksilla. Tämä oli jossain vaiheessa yleine pikakorjaus roikkuvaan kattoverhoiluun.
Tankkaustauoltakin Saab starttasi nöyrästi, tosin vielä aiempaakin äänekkäämmin, kun ranetus pakokäyrän ympärillä ilmeisesti siirtyi huilaamaan. Häkämyrkytys vältetään avoimilla ikkunoilla. Mobilistin vakioaiheisiin kuuluivat takavuosina eri tavoin pelastetut Saabit, joten tässä on käsillä oiva jatkumo. Tulevaisuus sen sijaan alkaa askarruttaa.
Mitä tulikaan tehtyä?
Auto oli ilmainen, sillä pystyy ajamaan ja siinä on paljon ehjiä kohtia. Pahimpien siitepölyjen huuhteleminen letkulla paljastaa monenkirjavia paikkamaalauksia, massarajoja sekä selittämättömiä kuvioita siellä täällä. Ei ole helpolla museoon menevät tämä katiska. Kontrasti korjausten ja viimeisten säilyneiden pintojen välillä on hurja. Pakosarjan ja virtalukon lisäksi ilmeisesti ruiskun lämpöaikakytkin on talvella temppuilut. Talvikäynnistyvyys olisikin tarpeen, koska autossa on vain nastarenkaat mukana.
Ovet sulkeutuvat kuten vanhassa Saabissa kuuluukin ja teknisesti auto on yllättävän toimiva, ottaen huomioon ajomäärän. Mittarissa on melkein 540 000 kilometriä ja auto näyttää hyvin väsyneeltä. Mitä ihmettä tälle tekisi?
